Kasvupalvelu-uudistuksen ABC - perustietoa uudistuksesta

Kasvupalvelu-uudistus on osa tulevaa maakuntauudistusta. Maakuntauudistuksessa maakuntien liittojen tehtävät, suurin osa ELY-keskusten tehtävistä sekä TE-palvelut siirtyvät vuoden 2020 alusta 18 maakunnan järjestämisvastuulle.

Kasvupalvelu-uudistuksessa nykyiset TE- ja yrityspalvelut yhdistetään kasvupalveluiksi ja tuotantoa avataan kilpailulle. Vuoden 2020 alusta eteenpäin kukin maakunta vastaa työllisyyspalveluiden järjestämisestä. Tähän asti työllisyyspalveluiden toimeenpanosta ovat vastanneet 15 ELY-keskusta sekä käytännön toteuttamisesta niiden alla toimivat lukuisat TE-toimistot.

Kasvupalveluiden järjestämisestä vastaavat maakunnat:

  • Uusimaa (huom! erillisratkaisu)
  • Lappi
  • Varsinais-Suomi
  • Kainuu
  • Pirkanmaa
  • Pohjois-Karjala
  • Häme
  • Pohjois-Savo
  • Kymenlaakso
  • Keski-Suomi
  • Satakunta
  • Etelä-Savo
  • Pohjanmaa
  • Etelä-Karjala
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Itä-Savo
  • Keski-Pohjanmaa
  • Päijät-Häme

 

Mitä kaikkea maakunnan järjestämisvastuulla on?

Maakunta järjestää kasvupalveluja työmarkkinoiden toimivuuden ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi.

Maakunta varaa määrärahoja palkkatuen myöntämiseen.

Maakunta voi järjestää kasvupalveluja yritystoiminnan ja yrittäjyyden sekä kansainvälistymisen edistämiseksi sekä palveluja, jotka luovat edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle.

Maakunta päättää kasvupalvelun tuottajien valinnasta (oma tuotanto, muu palvelutuotanto) ja kasvupalvelujen saatavuuden varmistamisesta siten, että asiakas voi mahdollisimman monessa palvelussa valita tarvitsemansa palveluntuottajan useammasta kuin yhdestä vaihtoehdosta.

Maakunta huolehtii kasvupalveluihin liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja etuuksista tiedottamisesta sekä palvelujen käyttöön liittyvästä ohjauksesta ja neuvonnasta. Lisäksi maakunnan on neuvottava ja tuettava asiakkaita kasvupalveluihin liittyvän valinnanvapauden käyttämisessä.

Maakunta huolehtii lisäksi siitä, että palveluntuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palveluja.

Maakuntaa sitovat kansainväliset velvoitteet, erityisesti yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden toteutuminen palvelujen saatavuudessa, sekä eri asiakasryhmien ja yksittäisten asiakkaiden syrjimätön kohtelu.

Kuka päättää, miten palvelut tuotetaan?

Poliittisista päättäjistä koostuvilla maakuntavaltuustoilla on valta linjata strategisesti, miten kasvupalvelut järjestetään ja tuotetaan. Valtuustojen toimikausi käynnistyy tammikuussa 2019, mutta uudistusta ryhtyvät valmistelemaan kesällä 2018 nimettävät väliaikaiset, virkamiehistä koostuvat valmisteluelimet.

Miten TE-toimistoille käy? 

TE-toimistojen toiminta nykymuodossaan lakkaa. Henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Yleinen periaate maakuntien valmistelussa on ollut, että tukitehtävissä olevat henkilöt siirtyvät maakunnan palvelukseen, jos siirtyvät tehtävät muodostavat vähintään puolet henkilön tosiasiallisista työtehtävistään.

Mitä palveluita voidaan kilpailuttaa? 

Kaikki työllisyys- ja yrityspalvelut voidaan kilpailuttaa.

Minkä kokoiset kasvupalvelumarkkinat ovat?

Arvioiden mukaan kasvupalvelumarkkinoiden suuruus on noin 400–450 miljoonaa euroa. Markkinaehtoisesti on mahdollista tuottaa noin 85 prosenttia ELYjen ja TE-toimistojen nykyisistä tehtävistä ja vastuista. Tällä hetkellä ostettujen palveluiden kautta tuotetaan noin 43 prosenttia kaikista työllisyyspalveluista. (Lähde: TEM).

Miten palveluntuottajat valitaan?

Maakunta voi valita yhden tai useita palveluntuottajia avoimella tarjousmenettelyllä. Maakuntavaltuustot voivat asettaa palveluntuottajalle reunaehtoja hankintalain mahdollistamin rajauksin. Muiden palveluntuottajien valitsemiseksi maakunta voi tehdä puitejärjestelyn tai hankintasopimuksen palveluntuottajan kanssa. Tämä edellyttää, että kilpailutettuaan ensin palveluntuottajia tai hyväksyttyä kaikki edellytykset täyttävät ja maakunnan kasvupalvelujen tuottamisen ehtoihin sitoutuneet kasvupalvelujen tuottajat ilmoittautumisen perusteella.

Jyräävätkö suuret yritykset kasvupalveluissa?

Maakunta päättää palvelujen tuotantostrategiasta. Uudistuksen yhteydessä on ilmaistu poliittisena tahtona, että myös pienet yritykset voivat toimia markkinoilla. Hankintalain velvoittavana kasvupalvelujen tuottamisen tulee olla mahdollista myös pienille- ja keskisuurille palveluntuottajille. Pk-yritysten mahdollisuudet turvataan parhaiten avoimella markkinavuoropuhelulla sekä hyvällä hankintaosaamisella. Niin ikään eri kokoisten yritysten keskinäinen verkostoituminen sekä esimerkiksi alihankintaketjujen muodostaminen (isompi palveluntuottaja ostaa palveluita pienemmiltä saman alan yrityksiltä) edesauttavat pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua palveluiden tuottamiseen.

Mistä palveluntuottajalle maksetaan?

Maakunnat voivat linjata itsenäisesti, millä kriteereillä palveluntuottajalle maksetaan – joskin on huomioitava, että kasvupalvelulain yksi keskeinen tavoite on tuloksellisuus.

Mitä markkinavuoropuhelu tarkoittaa kasvupalveluissa? Ketkä voivat osallistua markkinavuoropuheluun?

Markkinavuoropuhelulla tarkoitetaan ensisijaisesti markkinoiden kartoittamista. Maakunta luo kuvaa markkinoiden toimivuudesta, tarjonnasta ja olemassa olevasta kilpailutilanteesta. Hankintamenettelyssä markkinavuoropuhelu voi olla osa hankintaprosessia. Markkinavuoropuhelun avulla järjestäjä voi lisäksi löytää hankintavaiheen valmistelun osana tulevia sopimuskumppaneita, joiden kanssa vuorovaikutus ja yhteistyö lähtevät käyntiin. Markkinavuoropuhelussa tulisi osallistaa kaikki kasvupalveluiden tuottamisesta kiinnostuneet. Aktiivinen, osallistava ja aitoon vuorovaikutukseen perustuva markkinavuoropuhelu on myös tehokas tapa torjua mahdollista markkinapuutetilannetta maakunnassa.

Mikä on HILMA?

HILMA on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa palvelun järjestäjät (nyt ELY:t, tulevaisuudessa maakunnat) ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. Yritykset puolestaan saavat HILMAsta reaaliaikaista tietoa käynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakkotietoa tulevista hankinnoista.

Onko maakunnilla riittävästi osaamista kasvupalvelujen hankintaan?

Hankintojen keskittäminen edesauttaa kasvupalveluiden hankintaosaamista. Uudistuksen yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriön tulee varmistaa, että maakunnista löytyy tarvittava osaaminen palveluiden hankkimiseen. Hankintaosaamista voi edistää myös markkinavuoropuhelun kautta.

Mikä on kasvupalveluallianssi?

Hallitus on kannustanut toteuttamaan maakunnallisia työllisyyspalveluita allianssimallin avulla. Maakunnat voivat alueellaan toimivien kuntien kanssa sopia kilpailuttavansa maakuntien järjestämisvastuulla olevat kasvupalvelut ja kunnan tai kuntien järjestämät kasvupalvelujen kanssa yhteen sovitettavat elinvoimatehtävät yhdessä. Kilpailutuksella haetaan sopivat kumppanit kasvupalveluallianssiin.

Allianssin perusta on maakunnan, kuntien ja palveluntuottajien välinen yhteinen sopimus. Osapuolet vastaavat kasvupalvelujen ja kuntien yleisen toimialan elinvoimatehtäviin liittyvien palvelujen suunnittelusta ja toteuttamisesta yhdessä, yhteisellä organisaatiolla. Osapuolet jakavat projektiin liittyviä hyödyt ja riskit sekä noudattavat tiedon avoimuuden periaatteita. 

Voivatko maakunnat tehdä yhteistyötä työllisyyspalveluissa?

Maakunnat voivat tehdä keskenään yhteistyötä ja laatia esimerkiksi keskinäisiä sopimuksia, joiden pohjalta ne esimerkiksi hakevat palveluntuottajia tiettyihin työllisyyspalveluihin (esimerkkinä matkailun kausityötehtävät Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueella).

Mitä ovat kasvupalvelupilotit?

Kasvupalvelupiloteissa kokeillaan erilaisia tapoja toteuttaa työllisyyspalveluita. Näitä ovat muun muassa ostopalvelu-, yrittäjyys-, kumppanuus- ja allianssimallit. Pilottien tarkoitus on tukea maakuntia ja palveluntuottajia kasvupalveluihin siirtymisessä. Tavoitteena on myös kilpailullisten toimintamallien kokeilu ja markkinoiden herättely. Pilottien on määrä käynnistyä vuodenvaihteessa 2018 – 2019.

Mitä kasvupalveluissa tarkoitetaan asiakkaan valinnanvapaudella?

Kasvupalveluiden myötä asiakkaalla olisi oikeus valita haluamansa palveluntuottaja maakunnan nimeämien vaihtoehtojen joukosta. Riskinä on kuitenkin, että jos palveluntuottajia kilpailutusten kautta nimetään liikaa, häviää palveluntuottajien mahdollisuus ottaa vastuuta tietystä kokonaisuudesta ja näin peräänkuulutetut skaalaedut ja palveluinnovaatiot jäävät toteutumatta. Jos palvelun piiriin ei ohjaudu riittävästi asiakkaita eikä palvelun järjestäjä voi taata tiettyä asiakasvirtaa palveluntuottajalle, mahdollisuus ja kiinnostus kehittää palveluja voi olla rajallista. 

Miten kasvupalvelu-uudistus etenee?

Kasvupalvelut on määrä hyväksyä eduskunnassa kevään ja kesän 2018 aikana. Maakuntien väliaikaishallinnot puolestaan aloittavat työnsä kesällä ja valmistelevat maakuntiin siirtymistä ja kasvupalveluiden järjestämistä siihen asti, kunnes uudistus astuu voimaan alkuvuodesta 2019. Jo nyt maakunnat ovat nimenneet muutosjohtajia ja erilaisia työryhmiä valmistelemaan kasvupalveluita. Mukaan näihin työryhmiin ja toimikuntiin on kutsuttu myös yksityisiä palveluntuottajia. Oman maakunnan mahdollisten työryhmien kokoonpano kannattaa tarkastaa paikallisesta ELY-keskuksesta. Voit myös ottaa yhteyttä HPL:ään lisätietojen saamiseksi.

Millaisia kasvupalvelutuottajia on tarjolla? Tekeekö ala yhteistyötä?

Kasvupalvelu-uudistus luo tarvetta työllisyyspalveluista kiinnostuneiden tuottajien yhteistyölle. Yksityisten yritysten lisäksi kasvupalveluiden ja sen osien tuottamisesta ovat kiinnostuneet esimerkiksi koulutusyhtiöt, aikuiskoulutukseen erikoistuneet tahot sekä muut kolmannen sektorin toimijat. Yksityisillä yrityksillä on lähtökohtaisesti hyvät edellytykset tarjota ja tuottaa työllisyyspalveluita, sillä niiden innovatiivinen ja tuloksellinen toiminta vastaa niitä odotuksia, joiden pohjalta koko uudistus toteutetaan.