Työnantajat – katse koulunpenkille

to 18. toukokuuta 2017 08.17.00

Nordic Henkilöstöpalveluiden operatiivinen johtaja Jukka Lankinen muistuttaa työnantajia huomioimaan tekemisissään myös nuoret, jotka ovat tulevaisuuden työntekijöitä.

Taloudellinen tiedotustoimisto TATin nuorten tulevaisuuden vuosittainen tutkimus ”Kun koulu loppuu – nuorten tulevaisuusraportti” on jälleen valmistunut. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin helmi-maaliskuussa 2017 ja siihen vastasi liki 8 000 maamme yläkoululaista ja lukiolaista.

Työnantajia ajatellen tutkimus on kattava katsaus yläkoulu- ja lukioikäisten mielipiteistä siitä, mitä tehdä koulun jälkeen. Oivallinen paketti siis luettavaksi kaikille meille, jotka mietimme parhaillaan työnantajakuvaamme ja -imagoamme sekä tulevien vuosien työntekijätarpeitamme. Kenties tutkimus ravistelee jopa kyseenalaistamaan omaa ajatteluamme suhteessa nykyisten opiskelijoiden – tulevien työntekijöiden – ajattelumaailmaan.

Kun koulu loppuu -tutkimuksesta ilmeni varsin kouriintuntuvalla tavalla mitkä alat kiinnostavat ja vetoavat nuoriin. Terveyspalvelut, matkailu- ja ravintola, kulttuuri- ja viihde, opetus- ja koulutusala vetivät pisimmän korren. Mutta minne jäivät suuret toimialat kuten teollisuus, rakentaminen ja kauppa? Myös peruskoulunsa päättävien jatkokoulutussuunnitelmat, joissa vain 25 % nuorista suunnittelee jatkavansa ammattiopistoon, herättivät. Miksi näin? Mistä johtuu ammatillisen koulutuksen vetovoiman puute?

Ole mukana tässä ja nyt

Paljon puhutaan, että työnhaku on tänä päivänä käännetty enemmän tai vähemmän nurinniskoin ja nyt jylläävät työnantajan markkinat. Joka tuutista pusketaan työnhakutaitojen merkitystä työllistymisessä. Painotetaan työnhakijan omaa aktiivisuutta itsensä työllistämisessä.
Kun koulu loppuu -tutkimuksen ehkä kiinnostavinta antia oli rekrytoijan näkökulmasta havainto, jonka mukaan opiskelijat kaipasivat selkeästi enemmän työelämätietoutta. Yläkoululaista puolet ja lukiolaista yli 60 % ilmoittivat kaipaavansa enemmän tietoutta juuri työelämärintamalta. 

Olemmeko työnantajina ja eri toimialojen ja työpaikkojen tarjoajina liikkeellä riittävällä volyymilla? Olemmeko ottaneet toiminnassamme esimerkiksi huomioon ylioppilaiden välivuoden, jota liki kolmannes lukiolaisista suunnittelee viettävänsä? Olemmeko riittävästi esillä yläkoulu- ja lukioikäisten ja heidän lähipiirinsä keskuudessa? Miten ja missä näymme?

Framilla ovat nyt tietoyhteiskunnan kasvatit, mutta miten se on huomioitu työnantajakentässä? Kun mietit tulevien työntekijöiden saatavuutta ja urakehitystä. Siis mietit sitä aivan peruskoulusta lähtien. Onko sinulla työnantajana varaa olla näkymättä?
 
Nuorilla aikuisilla on käytössään työkalut ja edellytykset tulla työllistetyksi, jos ei Suomessa niin sitten jossain muualla. Se on selvää. Ja ihan epäilemättä nuorilla aikuisilla on hallussaan paljon puhutut työnhakutaidot ja kyky verkostojensa kautta löytää töitä – tai paremmin ilmaistuna luoda itselleen se työpaikka.

Rekrytointi ei ole onnenkauppaa. Se on pitkäjänteistä työtä, jossa työnantajakuva on oleellinen asia uusia työnhakijoita etsittäessä. Työnantajan markkinat merkitsevät sitä, että meistä kaikkein houkuttelevimmilla on imago kunnossa ja viesti työnhakijalle selkeä. Kun mietit tulevaisuuden työntekijää ja hänen arvottamiaan asioita tulevassa työpaikassaan, oletko samalla sivulla?

Jukka Lankinen on Nordic Henkilöstöpalveluiden operatiivinen johtaja. 

Tilaa uusin HPL:n blogikirjoitus sähköpostiisi ja lue aiemmin julkaistuja blogikirjoituksia >>

« Takaisin